Lapsiluvusta erimielisyyttä
En ollut valmis luopumaan toiveesta
Kyllähän päätökset lapsen yrittämisestä kuuluu tehdä yhteisesti eikä niin, että minä haluan tämän lapsen huolimatta siitä haluaako toinen. Tuntui väärältä, että oli tällainen suuri toive eikä se kohdannut niiden toiveiden kanssa, joita toisella oli.
Ymmärsin miehen näkökulman myös, koska hänellä on tapana ajatella asiat järki edellä. Meillä oli ollut haastavaa arkea, kun kävin opiskelemassa toisessa kaupungissa ja oli adoptioon liittyen erinäisiä juttuja. Ihan vasta silloin äskettäin elämä oli päässyt asettumaan.
En silti ollut valmis luopumaan toiveestani. Se jäätävä tyhjän sylin tunne oli niin vahva, että jotenkin asiaa piti päästä purkamaan ennen kuin se alkaisi vaikuttamaan meidän parisuhteeseen.
Olisiko kaksi sittenkin kolme?
Me käytiin pariterapeutin luona purkamassa tilannetta ja otettiin aikalisä koko asiaan. Molemmista oli paljon apua ja meidän kummankin oli helpompi tavoittaa toisen näkemyksiä.
Luonnollista aikalisää tähän asiaan tuli senkin puolesta, että vauvaahan ei sitten kuulunut, kun vauvatoiveesta tuli yhteinen. Kun sitten vuosien yritysten jälkeen se testi lopulta oli positiivinen, oltiin molemmat niin helpottuneita ja onnellisia.
Mies on usein sanonut vauvan syntymän jälkeen, että onneksi hän muutti ajatuksensa ja kuinka parasta on, että saimme lopulta kolmannen lapsen.
Mitä sitten kävi luettelemilleni ajatuksille vauvatoiveeseen liittyen? No, raskaus meni yhtä hyvässä voinnissa kuin ensimmäinen, synnytys oli parhaalla mahdollisella tavalla onnistunut, sisarukset ovat olleet onnellisia pikkuveljestä ja kiireettömyys ilman opiskelustressiä on antanut omanlaisen rauhallisemman sävyn tähän äitiyteen.
Kuva: Laura Kallahti Photography
Hei, Hyvä kirjoitus aiheesta jota myös itse pohdin. Itselläni on kaksi lasta ja olemme ajatelleet puolisoni kanssa aina, että kaksi olisi sopiva lapsiluku ❤️Minulla on 4- vuotias ja vasta 5,5kk. Olen kuitenkin alkanut vakavasti miettimään, että voiko sitä etukäteen tietää ja päättää kuinka monta lasta sitä sitten todellisuudessa haluaa ja mikä tuntuu hyvältä. Ensimmäinen raskauteni oli helppo, synnytys osittain vaikea. Toista lasta odotettiin vuosi, kun meni pari kertaa kesken. Toisen kanssa raskaus oli hankala ja synnytys meni hyvin. Olisi kuitenkin niin ihana vielä kokea uudestaan vauvanodotus, kaikki se jännitys ja ainutlaatuisuus. Puolisolle taas riittäisi kaksi kuten olimme ajatelleet 😐
VastaaPoistaPienten matkassa
www.perheenarki.fi
Aivan ihanasti kirjoitettu tuo halu kokea uudestaan se kaikki. Tiedän niin, mistä puhut ja itselläni oli samat ajatukset, kun vauvaa meille niin kovasti toivoin. Noin se varmaan just on, että ei sitä voi useinkaan etukäteen tietää, millainen lapsiluku itsestä sitten todellisuudessa tuntuu sopivalta, vaikka kuinka olisi päättänyt <3
VastaaPoista